Arkkitehdit

ARKKITEHTI POJASTAAN

 

”Rami on joskus sanonut minulle, ettei mitenkään järjestelmällisesti tähdännyt arkkitehdin uralle, mutta ei toisaalta koskaan muutakaan ammattia itselleen harkinnut. Minä kyllä varoitin, että me arkkitehdit ollaan äärimmäisen tylsää sakkia, mutta poika ei tainnut kuunnella.

 

Ramin töissä näkyy, että koulutus ja kannukset on haettu Suomen ulkopuolelta. Funktionalismin pyhä perintö ei ohjaa häntä tarpeettoman tiukasti – hyvä niin, joskus kun tuntuu, että meillä Suomessa on suunniteltu samaa rakennusta jo yli puoli vuosisataa. Pojan näkemyksessä on jotain kiehtovan raikasta.

 

Ramin työskentelylle on tyypillistä loputon kriittisyys ja yksityiskohtien pohdiskelu. Usein palikat hajotetaan valvotun yön jälkeen alkutekijöihinsä ja kokoaminen aloitetaan alusta. Pienistä, minusta joskus sekavista ajatuspuroista syntyy kuitenkin hieno hallittu kokonaisuus. Valvottuja öitä saattaa olla useampia, kompromisseja laadussa ei koskaan.

 

Suunnittelijoina edustamme eri aikakausia ja käsitystä rakentamisesta. Vaikka itsestäänselvyytemme ovat arkkitehtuurissa erilaiset, kiivaimmatkin kiistamme ovat aina rakentavia. Jotkut pelaavat jälkikasvunsa kanssa golfia, me suunnittelemme yhdessä taloja.”

 

Risto Eräpohja, 71, rakennusarkkitehti

ARKKITEHTI ISÄSTÄÄN

 

”Lapsena arkkitehti tarkoitti minulle isää työpöytänsä ääressä tuntitolkulla skissaamassa. Se näytti olevan hänelle vakavaa, mutta samalla kovin mieluisaa hommaa.

 

Riston vahvuus on epäilemättä pitkän uran aikana kertynyt laaja-alainen arkkitehtoninen tietämys ja osaaminen. Isä ehti tehdä töitä monessa toimistossa ympäri Suomen ennen kuin siirtyi kaavoitusarkkitehdiksi ja sivutoimisesti pyörittämään omaa toimistoaan. Siinä tulee mukana ikään kuin vuosikymmenten läpileikkaus suomalaiseen rakentamiseen.

 

Siinä missä minulla on kokeilunhalua, Ristolla on kokemusta. Se on sellaista insinöörimäistä maalaisjärkeä, jota vastaan mielelläni testaan varsinkin rohkeimpia ideoitani. Ulkopuoliselle nämä keskustelut ehkä näyttäytyvät suoranaisena riitelynä, meille ne ovat vain vuosien varrella tutuksi käynyt tapa tavoitella onnistunutta synteesiä.

 

YLE uutisoi, että yli miljardi ihmistä on nähnyt valokuvan isän Kakslauttaseen suunnittelemista lasi-igluista. Niitä kopioidaan nyt ympäri maailmaa muttei missään olla siinä vielä täysin onnistuttu. En ole ylpeä pelkästään niiden saavuttamasta tunnettuudesta ja ikonisesta muotokielestä vaan ennen kaikkea siitä, että isä  kyseenalaisti koko hotellihuoneen perustyypin, itse yöpymiskokemuksen. Mitä hienompaa voi arkkitehdiltä oikeastaan odottaa?”

 

Rami Eräpohja, 39, arkkitehti